1800-luvulla Helsinki rakentui puutalokortteleista, joiden pihapiireissä oli lehmiä ja muita kotieläimiä. Jätehuolto oli talonomistajien vastuulla, ja pihoihin rakennettujen ojien mukana tontilta poistuivat niin sade- kuin pesuvedet ja muutkin nesteet. Pihoilla ja kaduilla haisi koko elämän kirjo ja likavedet kulkeutuivat ojiin, lähikaduille ja kaivoihin.
Pihojen lantaloita, tunkioita ja käymälöitä tyhjennettiin harvakseltaan, ja niiden kuljetuksesta sekä varastoinnista aiheutui kasvavia terveysongelmia. Lantaa ja ihmisten ulosteita kuljetettiin yöaikaan pois lähipelloille lannoitteeksi. Ulosteita tippui kuljetusten aikana ja kulkeutui pelloilta kaivoihin ja pintavesiin. Saastuneet vedet ja huono hygienia aiheuttivat vakavia lavantauti- ja koleraepidemioita.
Helsinkiä koetteli paha koleraepidemia vuonna 1871. 605 ihmistä sairastui ja 305 menehtyi. Keskustelu likaisten kaivovesien yhteydestä sairastumisiin yltyi. Kaupunkilaisten tyytymättömyys lisäsi päättäjien painetta etsiä keinoja haittojen vähentämiseksi.
Kohti suunnitelmia ja parannuksia
Päätöksiä ja parannusehdotuksia oli jo tehty. Puhtaan veden johtaminen kaupunkiin oli osana Endre Lekven vuonna 1865 laatimaa esitystä vesilaitoksen perustamisesta. Suunnitelmat viemäröinnistä tulivat hieman perässä. Helsingin ensimmäinen yleinen viemärisuunnitelma valmistui vuonna 1872 ja ensimmäinen yleinen viemäri 1875. Helsingissä oli tuolloin 23 070 asukasta.
Vuonna 1877 kaupungin vastuulle tuli suunnitella viemäröinnin järjestäminen ja ensimmäinen laaja, kaupungininsinööri Theodor Tallqvistin laatima viiden kaupunginosan kattava viemäröintisuunnitelma valmistui 1878.
Vuonna 1879 annettiin koko maata koskeva terveydenhoitoasetus, jossa oli kaupunkien yleistä hygieniaa ja menettelytapoja koskevia määräyksiä. Asetus oli keskeinen vesihuollon kehittäjä Suomessa: kaupunkien piti järjestää vesihuolto terveydellisesti kestävällä tavalla. Se muun muassa velvoitti kaupunkeja perustamaan terveydenhoitolautakunnan ja ryhtymään ”viemäröinti- ja hyvän veden järjestämistoimiin”.
Terveydenhoitoasetus sekä vesilaitoksen avautuminen vuonna 1876 edistivät Helsingin viemäriverkon rakentamista, joka aloitettiin vuonna 1880 Kampin korttelista.
Lue täältä tietoa viemärilaitoksen synnystä.
Voit tutustua aiheeseen lisää myös täällä.
Tutustu ajankuvaan:
Kulkutaudit Helsingin historiassa.
Porvariston asuminen 1800-luvulla.
