Vantaan vesihuollon synty

1920

Vantaan – silloisen Helsingin maalaiskunnan – asukasluku lähti voimakkaaseen kasvuun 1910-luvulta lähtien. Pellot täyttyivät uusista pientaloista, omille tonteille kaivettiin vesikaivot ja käymälät rakennettiin pihan perälle. Vesihuollon ja viemäröinnin suunnitteluun ryhdyttiin vasta 1950-luvulla, kun asukkaat havahtuivat ympäristön saastumiseen.

Helsingin maalaiskunnan väkiluvun kasvu alkoi jo 1910-luvulla. 1920-luvulla linja-autoliikenne lisääntyi, ja suosituimmat reitit Helsinkiin kulkivat maalaiskunnan läpi. Kasvavalle liikenteelle tarvittiin uusia maanteitä ja teiden rakentamiseen työvoimaa. Työvoiman tarve oli suuri, sillä rakennustyötä tehtiin enimmäkseen miesvoimin lapioilla. Tietyömaiden työpaikat toivat maalaiskuntaan paljon uusia asukkaita, joista monet rakensivat itselleen asunnoiksi pientaloja. 

Niin pientaloalueilla kuin maalaiskunnan taajamissa talousvesi saatiin omista kaivoista, eikä yleistä viemäröintiä vielä ollut.

Sodan jälkeen väkiluku jatkaa kasvuaan

Toisen maailmansodan jälkeinen siirtoväen asuttaminen ja pääkaupunkiseudun teollistuminen kasvattivat Helsingin maalaiskunnan asukaslukua. Ympäristön lisääntynyt kuormitus alkoi näkyä kaivojen saastumisina, ja kyläyhteisöissä nousi tarve turvata puhdas talousvesi. Syntyi paikallisia vesiosuuskuntia, jotka rakensivat kaivoja, pumppuasemia ja jakeluverkkoja omatoimisesti – usein talkootyönä ja osuusmaksuilla.

Viemäröinti lähtee liikkeelle Tikkurilasta

Vuonna 1952 Helsingin maalaiskunnan kunnanhallitus päätti tilata Tikkurilan viemäröintisuunnitelman Vesiteknilliseltä Insinööritoimisto Vesto Oy:ltä, ja pääviemärin rakennustyöt alkoivat Tikkurilassa kesällä 1954.

Vuonna 1955 valmistui kunnan ensimmäinen jätevedenpuhdistamo, Emscher-kaivo, jonka kautta Tikkurilan keskustan jätevedet johdettiin Keravanjokeen.

Seuraavana vuonna kunnanvaltuusto hyväksyi Valkealähteelle rakennettavan pohjavesilaitoksen rakentamisen. Hankkeeseen sisältyi Tikkurilaan vedettävä runkovesijohto sekä uusi vesitornin ja pumppaamon kokonaisuus. Valkealähteen vettä ja riittoisuutta oli tutkittu jo 1900-luvun alusta, ja se valikoitui parhaana vaihtoehtona pohjavesilaitoksen sijainniksi.

Rakentaminen sujui joutuisasti ja kesällä 1957 valmistui 1,6 kilometrin syöttöjohto Tikkurilan yhteiskoululta Valkealähteelle. Maanantaina 28.10.1957 kello 16.30 ”avattiin hana” Valkealähteen vedenottamossa ja kunnallinen vedenjakelu alkoi.

Voit lukea lisää aiheesta täältä!

Tikkurilan aseman ratamestarin talon kaivo. Kaivon kannella on istumassa asemamiehen poika. Kuva: Vantaan kaupunginmuseo. Kuvausaika: 1942.
Click to view a larger image
Talon tyttäret pesevät aamiaisperunoita kaivolla Helsingin maalaiskunnassa. Valokuvaaja: Vuorela. Kuvausaika: elokuu 1943. Kuva: Museovirasto.
Click to view a larger image
Tikkurilan keskus marraskuussa 1956. Valokuvaaja: Brandt, Bror. Kuva: Museovirasto.
Edellinen artikkeli
1920-luku
Seuraava artikkeli