1960-luvulla Espoon kauppala kasvoi nopeaan tahtiin. Espoon kasvavien lähiöiden, Tapiolan, Niittykummun ja Hakalehdon kerrostalojen asukkaat kärsivät paikoin vesipulasta. Vedenpaineen vaihdellessa pulassa olivat etenkin korkeiden kerrostalojen ylimmissä kerroksissa asuvat, joiden hanoihin ei aina herunut vettä lainkaan. Vedenpaineongelmia esiintyi eniten Karakalliossa, Viherlaaksossa ja Haukilahdessa.
Espoon vesilaitoksen ensimmäinen vesitorni oli rakennettu Kauniaisiin vuonna 1964. Kauniaisten vesitorni ei kuitenkaan kattanut Kaakkois-Espoon vedenjakelua. Ratkaisuksi päädyttiin rakentamaan Espoon kauppalaan, vuonna 1964 kaavoitettuun Haukilahteen, vesitorni.
Lautanen nousee näyttävästi
Haukilahden vesitornin rakennusurakka oli monella tavalla ainutlaatuinen. Arkkitehti Eero Virkkusen ja diplomi-insinööri Ilmari Hyppäsen suunnittelema vesitorni muistuttaa muodoltaan lautasta tai ufoa. Espoon Haukilahden vesitorni oli Suomessa ensimmäinen, jonka vesisäiliö nostettiin maasta ylös paikalleen kuuden hydraulisen nostimen avulla. Operaatiota varten rakentajan piti hankkia nostokalusto ulkomailta.
Tornin pystyrakenne koostui kuudesta pilarista ja porrastornista. Symmetriset säiliöosan kuoret sekä vesisäiliö valettiin tornin juuressa. Säiliön nostaminen noin 40 metrin korkeuteen herätti myös paikallismedian huomion. Espoon Sanomat tuli seuraamaan paikan päälle vesitornin rakentamista. Syyskuussa vuonna 1968 valmistuneen tornin rakennustyöt sujuivat Espoon Sanomien mukaan harmonisesti ilman haavereita, ellei lasketa ”muutamia naulaan astumisia”.
Ainutlaatuinen menetelmä
Haukilahden vesitorni herätti tunteita myös rakennustyömiehissä. Kaksi Haukilahden vesitornia toteuttamassa ollutta Espoon vesilaitoksen ammattilaista muistelivat hanketta Petri Juutin ja Riikka Rajalan teoksessa Espoon vesihuolto 1930-luvulta 2000-luvulle.
Puuseppä Per-Johan Nylund piti Haukilahden vesitornin päävesijohdon rakentamista rankkana:
”Olin pohjaa tekemässä Haukilahden vesitornissa, eli tiet ja linjat sinne ylös. Se oli vuotta 1966 tai 1967, oltiin vielä joulunpyhät töissä. Siinä oli kaksi päävesijohtoa syöttöä varten vieritysten, 400-linjat, oli hirveän hankalat tehdä.”
Diplomi-insinöörinä työskennellyt Pentti Siipi piti Haukilahden vesitornin rakentamistapaa erityisen mielenkiintoisena:
”Espoossa kaikki vesitornit ovat vielä arkkitehtonisia luomuksia. Haukilahdessakin rakentamistapa oli jo mielenkiintoinen. Yhdessä insinööri Aake Saarisen kanssa käytiin seuraamassa sitä. Se oli silloin ainutlaatuinen Suomessa, että muotti rakennettiin maan pinnan tasoon, eli liukuvaluna tehtiin ensin pylväät, ja muotti oli kallion päällä, jossa valettiin kuori, joka sitten tunkilla nostettiin ylös.”
Haukilahden maamerkki palvelee myös ravintolana
Rakennusurakan lopputuloksena syntyi 46-metrinen uniikki vesitorni. Torni muutti Haukilahden ja koko Espoon kaupunkikuvaa sekä paransi vesijohtoverkoston vedenpainetta ja asukkaiden vedensaantia.
Haukilahden vesitornin pallokattoisen vesisäiliön päällä toimii näköalaravintola Haikaranpesä. Rakennuksen kellarikerroksessa on aula, vahtimestarin tila, henkilökunnan teknisiä ja sosiaalisia tiloja sekä väestönsuoja. Aulassa on portaat sekä hissi. Yleisökäytössä oleva vesitorni on oiva esimerkki useaan eri käyttötarkoitukseen hyvin sopivasta rakennuksesta.
