Keskuspuhdistamon toteuttamista oli selvitelty Helsingissä jo 1980-luvun alusta lähtien. Ajatus keskuspuhdistamosta perustui moniin hyötyihin: yhdellä tehokkaammalla laitoksella korvattaisiin vanhanaikaiset uudistamista kaipaavat puhdistamot, käyttökustannukset laskisivat, käyttövarmuus paranisi ja vanhojen puhdistamojen tonttimaa saataisiin asuinrakentamisen käyttöön. Näiden lisäksi keskitettyä puhdistusta puolsi myös laajemmasta viemäriverkostosta saatava aiempaa tasalaatuisempi viemärivesilaatu, jolloin puhdistuksen tehokkuus paranisi.
Yhteisymmärrys johtaa rakentamispäätökseen vuonna 1986
Omien jätevesiensä puhdistamisen lisäksi Helsingillä oli määräaikainen sopimus Keski-Uudenmaan vesiensuojelukuntainliiton (KUVES) kanssa muiden kaupunkien jätevesien puhdistamisesta. Lisäksi Helsinki oli sopinut jätevesien puhdistamisesta myös Vantaan kaupungin kanssa.
Kun osapuolet pääsivät sopimusten jatkoista yhteisymmärrykseen, saatiin vuonna 1986 aikaan päätös Viikinmäen puhdistamon rakentamisesta. Uuden jätevedenpuhdistamon rakentamiseen osallistuivat Helsingin lisäksi Vantaa, KUVES ja Sipoon kunta, joka liittyi mukaan vuonna 1991.
Rakennustyöt alkoivat vuonna 1988, ja uusi Viikinmäen kalliopuhdistamo otettiin käyttöön vuonna 1994. Kalliopuhdistamon ja sinne tulevien siirtoviemäreiden rakentaminen maksoi paljon, mutta kallion sisällä puhdistamolle saatiin suojatut ja säästä riippumattomat käyttöolosuhteet. Koneita, laitteita tai putkistoja ei tarvinnut suojata sään vaihtelua vastaan. Maanpäällisiin rakennuksiin sijoitettiin työpajat, toimistotilat, henkilökunnan sosiaalitilat sekä mädättämökaasun eli biokaasun käyttöön liittyvät tilat.
Kaikki puhdistetut jätevedet samaan putkeen
Viikinmäen puhdistamo rakennettiin Viikin vanhan puhdistamoalueen kylkeen, aiemmin rakennetun puhdistettujen jätevesien poistotunnelin päähän. Sieltä jätevedet saatiin johdettua vuonna 1986 valmistuneeseen Katajaluodon poistotunneliin. Poistotunneli johti nyt kaikki Helsingin ja ympäröivien kuntien jätevedet puhdistettuina ulkosaariston reunaan, noin seitsemän kilometrin päähän Helsingin eteläkärjestä.
Hyvästit vanhoille puhdistamoille
Viikinmäen rakentamisen aloituksen aikaan Helsingissä oli toiminnassa vielä viisi jätevedenpuhdistamoa. Toiminnan keskittäminen ja puhdistamojen lakkauttaminen vaati uusien jätevesitunneleiden ja pumppaamojen rakentamista. Sitä mukaa kun jätevesien reitit saatiin Viikinmäkeen kuntoon, voitiin vanhoja puhdistuslaitoksia lähteä ajamaan alas. Ensimmäisenä vanhoista jätevedenpuhdistamoista lopetettiin Munkkisaari maaliskuussa 1991. Seuraavana vuorossa oli Lauttasaari joulukuussa 1992, ja sitä seurasi Viikin vanha puhdistamo toukokuussa 1994. Saman vuoden elokuussa loppui toiminta myös Kyläsaaressa, ja viimeisenä syyskuussa sulkeutui Vuosaaren jätevedenpuhdistamo.
Onnistunut käynnistys
Jätevedenpuhdistamoa varten oli rakennettu 8,7 kilometriä uutta viemäritunnelia ja yli 100 pumppaamoa. Henkilökunta oli harjoitellut ennakkoon laitoksen käyttöä ja saanut kaksi vedenkäsittelylinjaa sekä mädättämöä toimintavalmiuteen. Kun uusi jätevedenpuhdistamo käynnistettiin 3.5.1994, kaikki toimi alusta alkaen moitteettomasti.
Jätevedestä multaa ja energiaa
Nykyisin kaikki Helsingin jätevesiliete jatkojalostetaan kompostoimalla erilaisiksi multatuotteiksi muun muassa viherrakentamisen tarpeisiin.
Jätevedenpuhdistuksessa syntyy mädätyksen tuloksena myös biokaasua, jota sitäkin voidaan hyödyntää. Kaasusta saadaan koko Viikinmäen jätevedenpuhdistamossa tarvittava lämpöenergia. Kaasumoottoreilla tuotetaan sähköenergiaa, ja myös sähkön osalta laitos on lähes omavarainen.
Itämeri ja ympäristö kiittävät tehokasta puhdistusta
Viikinmäen jätevedenpuhdistamoa on uudistettu vuosien aikana. Vuonna 1997 laitoksen aktiivilieteprosessi muutettiin paremmin typpeä poistavaksi, ja vuodesta 2004 lähtien typenpoistoa on tehostettu biologisen jälkisuodatuksen yhteydessä.
Vuoteen 1975 verrattuna HSY:n puhdistamien jätevesien päästöt ovat fosforin osalta 94,5 ja typen osalta 80 prosenttia pienemmät, vaikka samassa ajassa viemäröintialueen asukasluku on lähes kaksinkertaistunut. Jäteveden puhdistamisen keskittäminen Viikinmäkeen on ollut ratkaisevassa roolissa ravinnepäästöjen vähentämisessä. Nykyisin Viikinmäessä kyetään puhdistamaan vesistöjä eniten rehevöittävät ravinteet todella tehokkaasti: fosfori 97- ja typpi 92- prosenttisesti.
Lue lisää aiheesta täältä!
