Päijännetunnelissa havaittiin sortumia 1990-luvun lopussa, ja tunnelin 64 kilometrin pituinen pohjoisosa peruskorjattiin syksyllä 2001. 56 kilometrin pituisen eteläosan vuoro oli vuonna 2008.
Pääkaupunkiseudun Vesi Oy (PKS) vastasi tunnelin peruskorjauksesta ja Helsingin Veden vastuulla olivat huollon aikaiset sijaisjärjestelyt. Remontin ajan raakavettä otettiin Vantaanjoesta ja lisävettä olisi saatu tarvittaessa Hiidenvedestä.
Vaativat sijaisjärjestelyt
Vesitunnelin sulkeminen vaati pitkän suunnittelun. Veden saanti remontin ajaksi oli turvattava paitsi pääkaupunkiseudun kunnille myös muille Päijännetunnelin osakkaille.
Remonttia varten piti rakentaa varareititys, jolla pystyttiin ohittamaan korjattava tunneliosuus Pitkäkosken vedenpuhdistamolla. Myös uusia ajotunneleita oli louhittava alas päätunneliin, jotta ylipäätään korjaustöihin tunneliin päästäisiin.
Isona osana remontin valmisteluun kuului myös Vanhankaupungin ja Pitkäkosken välisen raakavesitunnelin saneeraus. Vuonna 1965 valmistunut 7,6 kilometriä pitkä tunneli korjattiin Helsingin Veden omana projektina.
Myös Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitos täytyi päivittää ja valmistella uudelleen jokiveden ottoon. Laitos oli ottanut jokivettä suoraan puhdistukseen edellisen kerran kuusikymmentäluvulla. Valmistelun yhteydessä otettiin käyttöön myös väliaikainen kemikalointi, jonka avulla veden laatua saatiin parannettua ja puhdistuksen kustannuksia pienennettyä.
60 000 vesianalyysiä
PKS:n teettämän peruskorjauksen aikana tunneli pumpattiin ensin tyhjäksi, jonka jälkeen kalliota lujitettiin teräspulteilla ja ruiskubetonilla. Korjaustyöt tapahtuivat kahdessa vuorossa, 10-tuntisina työpäivinä, lauantait mukaan lukien. Samanaikaisesti tunnelissa saattoi olla yli sata työntekijää.
Päijänteen veden katkos alkoi 15. toukokuuta ja loppui 18. joulukuuta 2008. Koko sen ajan vesijohtovesi valmistui Vantaanjoen vedestä Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitoksella. Pitkäkosken vedenpuhdistamo pääsi työhön taas katkoksen jälkeen.
Vesitunnelin remontista oli kirjoitettu ja keskusteltu paljon etukäteen. Monet pelkäsivät ja kauhistelivat Vantaanjoen veden käyttöä korjauksen aikana.
Veden laatuun liittyvä palaute kolminkertaistui remontin aikana. Vastoin ennakkopelkoja pääkaupunkiseudun asukkaat olivat kuitenkin juomaveteensä varsin tyytyväisiä. Kaupunkilaisten palaute ja huoli otettiin alusta saakka vakavasti. Laatua valvottiin koko remontin ajan tarkasti. Helsingin Veden käyttölaboratorio teki vuonna 2008 yli 60 000 analyysia. Valmistetun veden laatu todettiin kuitenkin kaikissa testeissä hyväksi, eikä sen maussa havaittu mainittavia eroja Päijänteen veteen verrattuna.
Jouluna juotiin jo Päijänteen vettä
Veli-Pekka Vuorilehto vastasi Helsingin Veden puolelta niin Päijännetunnelin remonttia edeltävistä sijaisjärjestelyistä kuin remontin aikaisistakin toimista. Hän muistelee, että kaikkiin remonttia edeltäviin valmisteluihin kului aikaa noin kolme vuotta. Kun tunnelin korjaus viimein valmistui, olo oli huojentunut:
”Jos jostain olen ollut ammatillisesti tosi ylpeä, niin siitä, että kaikki meni niin kuin oli suunniteltu, ilman mitään isompia haasteita. Urakan aikataulu ei ollut omissa käsissämme, mutta sekin piti suunnitellusti. Tuntui, että olimme saaneet jotain todella merkittävää aikaiseksi. Muistan, kuinka hienoa oli kertoa eteenpäin, että jouluksi kaikki saavat taas pääkaupunkiseudulla Päijänteen vettä.”
