Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY aloitti toimintansa 1.1.2010, kun Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten vesilaitokset sekä YTV:n eli Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan jätehuolto- ja seututietopalvelut yhdistyivät yhdeksi kuntayhtymäksi. HSY:stä tuli Suomen suurin julkinen vesi- ja ympäristöalan toimija, jonka tehtävänä olisi turvata yli miljoonalle asukkaalle puhtaan veden saanti, jätevesien käsittely, jätehuoltopalvelut sekä tuottaa tietoa pääkaupunkiseudusta ja ympäristöstä.
Pitkä tie vesilaitosten yhdistymiseen
Mikään nopea prosessi ei HSY:n perustaminen ollut, sillä neuvotteluja vesilaitosten yhdistämisestä oli käyty jo 1960-luvulta lähtien. Tuolloin Helsinki, Espoo ja Vantaa solmivat niin sanotun kolmisopimuksen vesihuollon yhteistyöstä, ja vuonna 1974 kaupungit tekivät 20-vuotisen vesialan yhteistyösopimuksen turvaamaan seudullista vedenhankintaa.
Kun yhteistyösopimuksen voimassaolo alkoi lähestyä loppuaan, perustivat kaupungit kolmisopimustoimikunnan selvittämään pysyvämpää yhteistyömallia vesihuoltoon. Marraskuussa 1988 toimikunta esittikin yksimielisesti, että Helsingin, Espoon ja Vantaan vesilaitokset yhdistettäisiin yhteiseen kunnalliseen osakeyhtiöön, joka hoitaisi koko seudun vesi- ja viemärilaitostoiminnan.
Ehdotusta perusteltiin muun muassa vesihuollon kuntarajoista riippumattomalla luonteella sekä vesiensuojelun että huoltovarmuuden merkityksellä. Toimikunta arvioi myös, että yhteisessä organisaatiossa saavutettaisiin suuremmat kustannussäästöt ja toiminta tehostuisi päällekkäisyyksiä vähentämällä.
Esitys kuitenkin palautettiin jatkoselvityksiin. Tammikuussa 1991 kolmisopimustoimikunta antoi toisen, tarkennetun esityksen, jossa oli mukana neljäskin kaupunki, Kauniainen. Toimikunta oli tällä kertaa kovin varma asiastaan, ja esityksen mukaan oli liitetty myös ”Pääkaupunkiseudun Vesi ja Viemäri Oy:n” perustamissopimusluonnos.
Jatkoselvityksistä huolimatta tämäkin yhdistämissuunnitelma kaatui poliittisiin erimielisyyksiin. Taustalla vaikutti myös henkilöstön ja ammattiliittojen asettuminen yhdistymistä vastaan, koska yhdistymisen pelättiin johtavan työpaikkojen menetyksiin ja etuuksien heikentymiseen.
Ratkaiseva käänne 2000-luvulla
Pääkaupunkiseudun vesihuolto jatkui siis 1990-luvullekin erillisten laitosten voimin, mutta ajatus yhdistämisestä eli vahvasti mukana toiminnan taustalla. Uusi, ratkaiseva sysäys yhdistämishankkeelle tuli vuonna 2005 käynnistyneestä valtakunnallisesta kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta, niin sanotusta PARAS-hankkeesta, jonka puitelaissa kuntia velvoitettiin arvioimaan yhteistyön lisäämistä palveluiden järjestämisessä.
Huhtikuussa 2006 Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit perustivat neuvottelukunnan sekä 14 toimialojen työryhmää selvittämään yhteistyön tiivistämistä. Vesihuolto sai oman työryhmän, Vesi- ja viemärilaitosryhmän (VVR), joka työskenteli keväästä 2006 loppuvuoteen 2007. Työryhmä esitti, että valmistelua jatkettaisiin kahden mallin pohjalta: osakeyhtiö tai liikelaitoskuntayhtymä eli kuntien muodostama liikelaitos.
Tammikuussa 2008 pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajat tekivät linjauksen, että vesilaitokset yhdistetään YTV:n pohjalle luotavaan uuteen organisaatioon. Linjaus herätti jonkin verran hämmennystä vesilaitoksissa, sillä YTV-rakenne poikkesi VVR-työryhmän ehdotuksesta.
Vesihuollon yhdistäminen nähtiin joka tapauksessa luontevaksi ratkaisuksi, joka toisi kustannussäästöjä, yhtenäistäisi palvelut ja mahdollistaisi isot investoinnit koko pääkaupunkiseudun hyväksi.
Koko pääkaupunkiseudun etu edelle
Ennen HSY:n perustamista HSY:n nykyinen toimitusjohtaja Tommi Fred johti jätevedenpuhdistus-yksikköä Helsingin Vesi Oy:ssä.
Hän muistelee, millaisia asioita yhdistymisestä seurasi:
”Kyllähän se vesihuollolle on ollut hyvä, että on menty kimppaan. Sehän on ihan selvä, että paljon säästöjä on saatu sillä, että on tiivistetty toimintaa ja tehty parempia ja kestävämpiä ratkaisuja vesihuollon näkökulmasta. Ehkä jos mennään ihan sinne vedenpuhdistustasolle, niin muutoksethan oli todellisuudessa aika pieniä, koska toiminta oli jo aika keskittynyttä.”
Tommi Fred näkee muutoksen hyvänä myös vesihuollon itsenäisyyden kannalta:
”Voi pitää yhteisorganisaation etuna, että ei olla minkään kaupungin suorassa ohjauksessa. Toki joudutaan tekemään paljon itse sellaista, mitä oltaisiin saatu kaupungilta.” ”Tietyllä tavalla se itsenäisyys kasvaa, kun on erillinen organisaatio. Kun on monta ohjaajaa ja monta omistajaa, niin kukaan ei ikään kuin suoraan ohjaa ja käskytä. Siitä tulee vähän monitahoisempaa. On löydettävä keskiteitä ja sieltä ratkaisuja.”
”Kyllä koen, että vesihuolto on itsenäisempi nyt kuin mitä se oli ennen.”
”Meidän on pakko olla tarkka rahankäytön kanssa, mutta sillä tavalla kuitenkin on itsemääräämisoikeutta, että jos ajatellaan, että me kehitetään vaikka etäluettavia mittareita ja tiedonhallintaa ja uskotaan, että me tehdään parempia juttuja sen kautta ja ehkä säästetään investoinnista, niin totta kai meidän kannattaa tehdä. Raha ei tämäntyyppisissä asioissa oikeasti ole kehityksen este. Kyllä voidaan kehittää silloin, kun näemme, että kehitys tuo hyvää.”
Tommi Fredin mukaan HSY:n perustaminen sai aikaan sen, että päätöksiä on voitu ja voidaan tehdä koko alueen etu mielessä, ei vain yhden kaupungin näkökulmasta. Tämä on ollut ratkaisevaa esimerkiksi suurten puhdistamoinvestointien ja runkolinjojen suunnittelussa.
Yhdistymisen hyödyt näkyvät erikoisosaamisessa
Yksi HSY:n vahvuuksista on sen koko ja erikoisosaaminen. Kun vesilaitokset yhdistyivät, saimme myös huippuasiantuntijat yhteen.
“Meillä on oma vuototutkimusryhmä, asiantuntijat verkostosimulointiin ja laboratoriot, jotka valvovat veden laatua joka päivä. Tämä olisi ollut kallista ylläpitää erikseen neljässä eri organisaatiossa.” ”On toki resurssikysymys, että erikoisosaamista on mahdollista ylläpitää. Nyt en tarkoita, että pitää olla viisinkertainen määrä resursseja, vaan että voi olla yksi henkilö, joka tietää tietystä asiasta todella paljon ja pystyy viemään erityisosaamisellaan sitä segmenttiä eteenpäin. Sitä meillä on kyllä paljon”, Tommi Fred kertoo.
Pääkaupunkiseudun asukkaille HSY:n henkilökunnan osaaminen näkyy konkreettisimmin hyvänä tasalaatuisena juomavetenä ja mahdollisimman lyhyinä vesikatkoina.
Tommi Fred tiivistää: “Kaupunkilaiset eivät välttämättä huomaa arjessaan, että neljä vesilaitosta on yhdistetty. Mutta he huomaavat sen, jos vettä ei tule. Yhdistymisen ansiosta voimme reagoida häiriöihin nopeammin ja turvata palvelut pitkälle tulevaisuuteen.” ”Kyllä meillä on selkeä trendi, että asiakastyytyväisyys kokonaisuudessaan on parantunut. Ja talousveteen ja sen laatuun on jo pitkään oltu tosi tyytyväisiä. ”
