Jätevesienpuhdistus on pitkäjänteistä työtä, jonka vaikutukset näkyvät vasta vuosien tai vuosikymmenien päästä. Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Seppo Knuuttila on pitkään seurannut Itämeren tilaa niin tutkijana kuin meren äärellä asuvana. Hän antaa tunnustusta HSY:n ja sen edeltäjien työlle, jonka ansiosta Helsingin ja Espoon rantavedet ovat puhdistuneet. Innokkaana kalastajana Knuuttila muistuttaa, että Helsingin edustalla voi kalastaa ja myös syödä kalaa turvallisesti, mikä ei maailmalla ole itsestäänselvyys.
Jäteveden fosforikuorma pienenee
Vaikka sinilevälauttoja esiintyy kesäisin Helsingin ja Espoon edustoilla tai uimarannoilla, on lähivesien tilanne huomattavasti parempi kuin vuosikymmeniä takaperin. Levien runsastuminen, veden samentuminen ja rantakivien limoittuminen johtuu rehevöitymisestä, joka puolestaan johtuu veteen kulkeutuvista ravinteista eli typestä ja fosforista. Nykyiset jätevedenpuhdistamot on suunniteltu näiden ravinteiden poistoon.
Seppo Knuuttila nostaa Helsingin jäteveden puhdistuksesta esiin käännekohtana 1970-luvun lopun. Silloin Helsingin kaikilla jätevedenpuhdistamoilla siirryttiin poistamaan fosforia kemiallisesti rinnakkaissaostuksella:
”Rehevöitymisen osaltahan tilanne on näissä kaikissa merenlahdissa parantunut selkeästi sen jälkeen, kun suoria jätevesipäästöjä ei ole enää sinne johdettu. Se on ollut todella hurja kehitys erityisesti 1970-luvun puolivälin jälkeen, kun Helsingin puhdistamoissa otettiin käyttöön kemiallinen fosforin poisto vuoteen 1978 mennessä. Sehän pudotti fosforikuormaa merkittävästi, ja kuorma on jatkanut alenemista senkin jälkeen prosessien tehostamisen myötä.”
Jätevedenpuhdistus keskittyy
Helsingissä oli vielä 1970-luvulla 11 jätevedenpuhdistamoa. 1980-luvulla kehitys kulki kohti suurempia, alueellisia jätevedenpuhdistamoja ja pienempiä puhdistamoja poistettiin käytöstä. Vuoden 1986 alussa päätettiin Helsingin jätevedenpuhdistuksen keskittämisestä. Uusi Viikinmäkeen rakennettava puhdistamo käsittelisi kaikki Helsingin jätevedet.
Tämä päätös on Seppo Knuuttilan mukaan toinen tärkeistä merkkipaaluista pääkaupunkiseudulla:
”Sitten 1990-luvulla tehtiin tärkeät toimenpiteet typpikuormituksen hillitsemiseksi. Nämä ovat olleet ne merkittävät askeleet sen ohella, että päätettiin lopettaa ne 11 pientä puhdistamoa ja keskittää jätevedenpuhdistus Viikinmäkeen ja nyt sitten myöhemmin myös Blominmäkeen, jossa saavutetaan erinomaiset tulokset.”
Viikinmäen puhdistamo valmistui 1994. Valmistumista edelsi satojen kilometrien mittaisten kokoojaviemäreiden rakentaminen, jotta jätevesien kerääminen ja puhdistuksen keskittäminen Viikinmäkeen onnistui. Viikinmäen puhdistamolle johdetaan Helsingin jätevesien lisäksi myös Vantaan keski- ja itäosien, Sipoon, Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymän, Mäntsälän Ohkolan kylän sekä Pornaisten alueelta tulevat jätevedet.
Espoon Blominmäen puhdistamo valmistui vuonna 2022, ja seuraavana vuonna se korvasi aiemman koko Espoon jätevedet puhdistaneen Suomenojan jätevedenpuhdistamon. Blominmäessä puhdistetaan nyt Espoon jätevesien lisäksi myös Kauniaisten, Länsi-Vantaan, Kirkkonummen, Siuntion ja Inkoon Degerbyn alueelta tulevat jätevedet.
Poistotunneli vie puhdistetut jätevedet ulkosaariston reunaan
Puhdistuksen keskittämisen lisäksi suuri vaikutus oli myös viemärivesien keskitetyllä johtamisella ulkomerelle, mikä toteutui jo vuonna 1986, kun Katajaluodon eteläpuolella aukeava poistotunneli otettiin käyttöön. Vuonna 1994, Viikinmäen puhdistuslaitoksen valmistuttua, kaikki Helsingin ja ympäröivien kuntien jätevedet johdettiin puhdistettuina ulkosaariston reunaan, 20 metrin syvyyteen ja seitsemän kilometrin päähän Helsingin eteläkärjestä.
Seppo Knuuttila korostaa myös meriviemärin poistotunnelin merkitystä rantavesien suojelussa:
”Ja sitten meriviemäri tuli tuohon Katajaluodon edustalle, johon nämä puhdistetut jätevedet tänä päivänä johdetaan. Sillä alueella, mihin tämä purkuputki tulee, ei pystytä tutkimuksella osoittamaan välitöntä rehevöittävää vaikutusta. Siellä on laimeneminen niin hyvää ja kuormat on tänä päivänä niin pieniä. Vaikka toki kaikki ravinteet mereen johdettuna tulevat hyötykäyttöön levän kasvussa. Mutta juuri paljon parempaan emme tällä hetkellä pysty.”
Blominmäen puhdistamolla on suuri merkitys vesiensuojelulle
Seppo Knuuttila on vaikuttunut Blominmäen uuden kalliopuhdistamon tehokkuudesta.
”Blominmäki on ollut erityisen merkittävä investointi Suomessa. Meillä ei ole lähivuosina mitään lähellekään tämän mittaluokan vesiensuojelutoimenpiteitä tehty. Erityisesti pistekuormitussektorilla, jossa nykyisin on aika vaikeata saada isoja tuloksia, kun meillä nyt on vuosikymmeniä jätevedenpuhdistusta parannettu sekä yhdyskunnissa että teollisuudessa. Mutta silti Blominmäen ansiosta pääkaupunkiseudun jätevesiperäinen typpikuorma puolittui tähän rannikkovesiin. Se on erittäin merkittävä tulos.”
”Nyt kun Blominmäki on täydellä teholla toiminut, se pääsee 95 prosenttiin typen poistossa, mikä on valtavan hieno tulos. Sen lisäksi fosforissa 98 prosenttiin, ettei siinä paljon enää parannettavaa ole. Kyllä tämä on ollut HSY:ltä erinomaista työtä.”
Vuodesta 1975 lähtien parannukset ravinteiden puhdistuksessa ovat olleet todella merkittäviä. Vaikka samassa ajassa viemäröintialueen asukasluku on lähes kaksinkertaistunut, fosforin päästöt ovat laskeneet 94,5 ja typen 80 prosenttia.
Pääkaupunkiseudulla ei jätevesien puhdistuksessa ole enää saavutettavissa suuria kuormituksen vähennyksiä. Isot ravinnekuormat tulevat muualta. Vantaanjoen mereen tuoma typpi- ja fosforikuorma on noin kolminkertainen verrattuna Viikinmäen puhdistamon vuotuiseen vesistökuormitukseen. Ravinteita Vantaanjokeen tulee pääasiassa maatalouden kuormituksesta, jokivarren kaupunkien ja teollisuuden jätevesistä ja haja-asutuksen päästöistä.
Seppo Knuuttila kertoi arvostavansa Blominmäen puhdistamon toteutusta niin paljon, että ehdotti HSY:tä Östersjöfondenin vuoden 2025 merkittävästä teosta annettavan Itämeri-palkinnon saajaksi. Palkinto meni tällä kertaa toiselle toimijalle, mutta jätevedenpuhdistuksen saavutuksista voi HSY silti olla hyvästä syystä ylpeä.
