Helsingin vesijohtokonttorin johtoon vuonna 1904 tullut Albin Skog valmistui tie- ja vesirakennusalan insinööriksi Helsingin Polyteknillisestä opistosta 1890.
Jo seuraavana vuonna Skog sai laadittavakseen ehdotuksen Hangon uudeksi asemakaavaksi. Hangosta Skog siirtyi Viipurin kaupungin rakennuskonttoriin, josta matka jatkui Turun jätevesiverkoston rakentamisesta vastaavaksi johtajaksi ja myöhemmin Turun kaupungininsinööriksi. Vuonna 1899 Skog palasi Turusta Viipuriin kaupungininsinööriksi, kunnes hänet viiden vuoden kuluttua pestattiin Helsingin vesijohtokonttorin johtoon.
Edeltäjä sai lähteä
Skogin edeltäjä Carl Hausen oli vastustanut pitkään Helsingin kaupungin elintarvikkeiden tutkimuskeskuksen johtajan Allan Zilliacuksen ehdottamaa vesijohtoveden kemiallista puhdistusmenetelmää. Kaupungin päättäjät kuitenkin innostuivat uudesta menetelmästä, ja Hausen jäi yksin uuden saostusaltaan kannalle. Lopulta Hausenin ja päättäjien näkemyserot kärjistyivät ja johtivat Hausenin eroon ja Albin Skogin palkkaukseen 1904.
Zilliacus oli tarkastuttanut tekemiään veden selkeytyskokeita ruotsalaisilla asiantuntijoilla. Vaikka kokeet osoittivat, että Vantaanjoen vesi voitiin selkeyttää rautaoksidisulfaatin avulla, Skog ei ollut vakuuttunut, että se takaisi vielä tyydyttävää tulosta.
Skogin ansiosta Helsinkiin rakentuikin tehokas ja toimiva, vähän tilaa vievä ja helppohoitoinen suodatinlaitos, sillä hän keksi amerikkalaisten pikasuodattimien sopivuuden Helsingin vesilaitoksen tarpeisiin. Skog oli saanut tietoa amerikkalaisista Jewell-pikasuodattimista, joissa suodatinhiekka pestiin koneellisesti päivittäin, eikä suodatusta jouduttaisi koskaan keskeyttämään pitkäksi aikaa.
Vuonna 1907 Skog tapasi Jewell-yhtiön edustajan Berliinissä ja kävi yhdessä Zilliacuksen kanssa tutustumassa joidenkin Saksan, Sveitsin ja Italian kaupunkien vedenpuhdistusmenetelmiin. Matkaraportissaan he katsoivat Jewell-pikasuodattimet sopivaksi puhdistusmenetelmäksi yhdessä yleisimmin käytetyn selkeytysaineen, alumiinisulfaatin, kanssa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi pikasuodatinlaitoksen rakentamisen toukokuussa 1908, ja laitos tuli käyttökuntoon jo huhtikuussa 1909. Muut vesilaitoksen laajennustyöt jatkuivat aina vuoteen 1914.
Alussa on hankaluuksia, mutta pian suodatus saadaan toimimaan
Ensimmäisen vuoden aikana suodatinlaitoksella oli haasteita niin veden värin, hajun ja bakteeripitoisuuksien kanssa, mutta jo 1910 sameasta jokivedestä puhdistettu vesijohtovesi täytti kaikki vaatimukset kirkkauden ja värittömyyden osalta. Myös suodatuksen kyky vähentää bakteereja oli jo tuolloin erinomainen, parhaimmillaan 95 prosenttia. Seuraavina vuosina se oli vielä parempi, ajoittain jopa täydellinen, ilman ainoatakaan bakteeripesäkettä. Suodatinlaitoksen ansiosta Helsingissä säästyttiin kulkutaudeilta, toisin kuin Tampereella. Vuosina 1915–16 lavantautibakteerit pääsivät Tampereella vesijohtoveteen, jolloin tuhansia ihmisiä sairastui ja yli 200 kuoli.
Työnantajan nimi vaihtuu, mutta johtaja pysyy
Skogin aikana, vuonna 1911, Helsingin vesijohtokonttorin nimi muuttui Helsingin kaupungin vesijohtolaitokseksi. Albin Skog pysyi vesijohtolaitoksen johdossa aina eläkkeelle jäämiseensä, vuoteen 1938 saakka.
Löydät lisää tietoa aiheesta täältä.
