1800
1830-luku
1830 Vesihuolto ennen
Helsingissä on jatkuva pula vedestä. Kallioisella niemellä on niukasti pohjavettä. Kaivon perustaminen on kallista, rakentaminen vaatii lupia ja vie aikaa. Kaupungin vesihuolto oli täysin kaivojen varassa 1870-luvun lopulle, vesilaitoksen perustamiseen saakka. Tällöin hyvää vettä sai Helsingissä enää vedenmyyjiltä tai kaupungin ulkopuolisista kaivoista.
Lue lisää1850-luku
1850 Aika ennen viemäröintiä
Kun Helsingin väestömäärä kasvoi ja asutus tiheni, alkoivat hajut ja haitatkin kasaantua.
Lue lisää1860-luku
1864 Suunnitelmat vesilaitoksen perustamiseksi käynnistyvät
Helsingin vesilaitoksen perustaminen sai alkunsa, kun Suomen keisarillinen senaatti antoi vuonna 1861 uuden palojärjestyksen noudatettavaksi kaupungissa.
Lue lisää1865 Norjalainen Suomen rakentaja Endre Lekve (1833–1882)
Norjalaisen opettajan matka suomalaisen rakennusinsinööritaidon isäksi.
Lue lisää1870-luku
1872 Vesilaitoksen rakentaja Robert Huber (1844–1905)
1870-luvun alussa sveitsiläinen insinööri Robert Huber oli vaikean valinnan edessä: suunnatako seuraavaan työprojektiin Napoliin, Odessaan vai Helsinkiin? Huber valitsi Helsingin.
Lue lisää1876 Vesi virtaa ensi kertaa kaupunkiin
Säännöllinen vedenpumppaus Vantaanjoesta aloitetaan ja kaupunkilaiset saavat vesijohtovetensä aluksi kahdesta jakelupisteestä Helsingin keskustassa.
Lue lisää1876 Töölön vuoren vesisäiliö, Alppilan vesilinna, valmistuu
Helsingin varhaisin vesisäiliö, neliskulmainen vesilinna valmistuu Töölön vuorelle Alppilaan nykyisen Linnanmäen huvipuiston alueelle vuonna 1876.
Lue lisää1877 Suomen ensimmäinen vedenpuhdistuslaitos
Kaivojen vesien likaisuus ja niiden ajoittainen kuivuminen vauhdittivat kaupunkilaisten vaatimuksia vesijohdosta ja puhtaasta vedestä.
Lue lisää1880-luku
1883 Vesitekniikan asiantuntija Carl Gustaf Hausen (1853–1916)
Carl Gustaf Hausen oli Helsingin kaupungin vesijohtokonttorin ensimmäinen johtaja.
Lue lisää1900
1900-luku
1900 Helsingissä herätään jätevedenpuhdistuksen tarpeellisuuteen
Rantavesien tila heikkenee nopeasti. Se heijastuu asukkaiden arkeen ja kaupungin viihtyisyyteen.
Lue lisää1904 Pitkäaikaisin vesilaitoksen johtaja Albin Isidor Skog (1869–1944)
Albin Skog toimi seitsemän vuotta Helsingin vesijohtokonttorin ja 27 vuotta Helsingin vesijohtolaitoksen johdossa. Pitkäaikaisen johtajan ansiosta Helsinkiin rakentui moderni pikasuodatinlaitos, josta kaupungin kemiallinen vedenpuhdistusprosessi sai alkunsa.
Lue lisää1909 Vedenpuhdistuksen kemikaalit
Vedenpuhdistus on monimutkainen prosessi, jota on jo yli sadan vuoden ajan tehty onnistuneesti kemiallisin menetelmin.
Lue lisää1909 Vanhankaupungin uusi pikasuodatuslaitos
Kun Vanhankaupungin pikasuodatuslaitos valmistuu, Helsinki harppaa uuteen aikaan vedenpuhdistuksessa.
Lue lisää1910-luku
1910 Ensimmäinen jätevedenpuhdistamo valmistuu Helsinkiin
Puhdistamattomat jätevedet johdettiin rannoille. Vesien saastuminen herätti kiivasta julkista keskustelua 1900-luvun alussa.
Lue lisää1918 Helsinki sisällissodan kuohuissa
Sodan alkuvaiheessa 1918 punaiset ottivat hallintaansa myös vesijohtolaitoksen. Kun valkoiset pääsivät niskan päälle ja voittivat keväällä sodan, vanha johto otti ohjakset takaisin. Suurin osa työntekijöistä sai palata tehtäviinsä.
Lue lisää1920-luku
1920 Vantaan vesihuollon synty
Vantaan – silloisen Helsingin maalaiskunnan – asukasluku lähti voimakkaaseen kasvuun 1910-luvulta lähtien. Pellot täyttyivät uusista pientaloista, omille tonteille kaivettiin vesikaivot ja käymälät rakennettiin pihan perälle. Vesihuollon ja viemäröinnin suunnitteluun ryhdyttiin vasta 1950-luvulla, kun asukkaat havahtuivat ympäristön saastumiseen.
Lue lisää1925 Työsuojelu ennen – käsin, riskillä ja rutiinilla
Vesilaitoksen kenttätyöt, vesijohtojen rakentamiset ja korjaukset ovat vuosien kuluessa dramaattisesti muuttuneet. Alkuaikoina kaikki rakennettiin täysin lihasvoimin ja laitoksia operoitiin hyvin manuaalisesti.
Lue lisää1930-luku
1939 Vesijohdot toimivat koko talvi- ja jatkosodan ajan
Korjaajat vaaransivat henkensä, kun pommitukset vaurioittivat vesijohtoja. Kaupunkilaiset saivat vesijohtovettä koko sotien ajan ilman merkittäviä katkoja.
Lue lisää1939 Linnunrata vesitornissa
Linnanmäellä sijaitsee kaksi Helsingin vanhinta vesitornia. Pyöreä vesitorni valmistui vuonna 1939.
Lue lisää1940-luku
1941 Kaupunkilaisen posti – vesiposti
Ensimmäisten vesipostien tarkoitus oli korvata yleisiä kaivoja sekä tarjota sammutus- ja juomavettä. Vuonna 1941 kaupunginvaltuuston asettama komitea suositteli vesipostien rakentamista omakotialueille helpottamaan veden saantia sodan poikkeusoloissa. Nykyisin ne palvelevat ulkoilijoita ja ilahduttavat helteillä kaupungilla liikkujia.
Lue lisää1950-luku
1951 Teekkareille ostetaan vettä Helsingistä
Otaniemeen rakentui korkeakoulun kampusalue, jonne vesi tuli Helsingistä.
Lue lisää1953 Otaniemi ja Tapiola vesiyhteistyön käynnistäjinä
Otaniemen onnistunut vedenjakelusopimus oli ensiaskel pääkaupunkiseudun kuntien vesihuoltoyhteistyöhön.
Lue lisää1957 Ilmalan vesitornit
Helsingissä on vesihuollon käytössä enää neljä vesitornia. Niistä kaksi sijaitsee Ilmalassa.
Lue lisää1958 Vantaanjoki alennustilassa
Haiseva Vantaanjoki nostattaa suuttumusta ja herättää päättäjiä.
Lue lisää1958 Puhtaan veden tuottaja – Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitos
Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitos on valmistanut vesijohtovettä Pääkaupunkiseudulle jo yli 65 vuotta.
Lue lisää1959 Lauttasaaren vesitorni innoitusten lähteenä
Lauttasaari sai oman vesitorninsa vuonna 1959. Torni toi avun saarelaisia uhkaavaan vesipulaan.
Lue lisää1960-luku
1961 Espoon oma vedentuotanto alkaa
Espoossa oli vuonna 1955 noin 36 000 asukasta. Uusia tulijoita muutti paikkakunnalle noin 4 000 hengen vuosivauhdilla, ja vedentarve kasvoi väkimäärän mukana.
Lue lisää1962 Silvola – tekojärvi Vantaalla
Vantaalla sijaitsee Silvolan tekoallas, joka tunnetaan myös Silvolan tekojärvenä. Altaan ansiosta vesijohtovedestä poistuivat pahat hajut ja maut.
Lue lisää1962 Vantaan vanhin ja uusin vesitorni
Vantaan ensimmäinen vesitorni sai olla paikallaan Hiekkaharjussa 61 vuotta. Sen purku koitti Vantaan uusimman vesitornin valmistuttua samalle alueelle.
Lue lisää1966 Kaivokselan ”Tatti”
Kaivokselan Luolapolulle valmistui vuonna 1966 vesitorni, tuttavallisemmin ”Tatti”. Myyrmäen vesitorni syrjäytti ”Tatin” 1980-luvulla ja torni jäi vaille käyttötarkoitusta.
Lue lisää1968 Haukilahden vesitorni: insinöörityön taidonnäyte ja espoolaisten ylpeys
Espoon Haukilahden vuonna 1968 valmistunut vesitorni oli Espoon veden verkoston toinen vesitorni. Espoon veden ensimmäinen vesitorni valmistui Kauniaisiin vuonna 1964. Otaniemen vesitorni rakennettiin vuonna 1971 ja Espoonlahden vuonna 1995.
Lue lisää1969 Hiidenvesitunneli herätti voimakkaita tunteita
Hiidenvesitunneli rakennettiin osana Helsingin, Espoon ja Vantaan vesihuollon varmistusjärjestelmää. Länsi-Uudenmaan kuntien vastustuksesta huolimatta tunneli sai luvan ja otettiin käyttöön kesällä 1969.
Lue lisää1970-luku
1973 Myyrmäen vesitorni ilmestyi kuin tyhjästä
Vuonna 1973 Vantaan kauppalan Myyrmäkeen nousi uusi vesitorni lähes huomaamatta, parin kuukauden aikana.
Lue lisää1973 Hakunila ja Korso saivat MJ-tornit
MJ-nimeä kantava vesitorni valmistui Vantaan Hakunilan korkeimpaan kohtaan vuonna 1973. Tornien ulkomuoto on diplomi-insinööri Matti Jantusen ideoima.
Lue lisää1977 ”Vesirousku” hallitsee Roihuvuoren maisemaa
Vuonna 1977 valmistunut Roihuvuoren vesitorni ”Vesirousku” on näkyvä maamerkki ja edelleen toiminnassa.
Lue lisää1980-luku
1982 Maailman pisin yhtäjaksoinen kalliotunneli otetaan käyttöön
Sunnuntaina 22. elokuuta vuonna 1982 toimittajat seurasivat, kun Helsingin kaupungin vesilaitoksen keskusvalvomossa Ilmalassa käännettiin kaukosäätökytkintä. Kytkin käynnisti voimalan Kalliomäen pumppaamossa Hausjärvellä, ja Päijänteen vesi alkoi virrata tunnelia pitkin kohti pääkaupunkiseutua. Päijännetunneli oli nyt valmis.
Lue lisää1987 Vesimittarien värikkäät vaiheet
Omat vesimittarit, mittaripaja ja mittareiden lukijat olivat pitkään osana vesilaitoksen arkea. 1970-luvulla mittareiden lukua harvennettiin. Mittareiden valmistus lopetettiin vesilaitoksella vuonna 1987.
Lue lisää1990-luku
1994 Viikinmäki näytti mallia modernille vesiensuojelulle
Viikinmäen keskitetty jätevedenpuhdistus on vähentänyt merkittävästi ravinnepäästöjä ja parantanut merenlahtien tilaa.
Lue lisää1999 Yllättävä sortuma huoltovapaassa tunnelissa
Kun Päijännetunneli valmistui vuonna 1982, sen uskottiin pysyvän huoltovapaana ainakin seuraavan sadan vuoden ajan. Suomalainen peruskallio petti odotukset ja korjaustöihin jouduttiin jo ennen vuosituhannen vaihdetta.
Lue lisää2000
2000-luku
2003 Miten poikkeustilanteisiin varaudutaan?
Vesihuollossa luotetaan varajärjestelmiin, varaudutaan uhkakuviin ja harjoitellaan poikkeustilanteita muiden toimijoiden kanssa.
Lue lisää2008 Lähes huomaamaton tunneliremontti 2008
Päijännetunnelin remontoinnin ajan pääkaupunkiseudulla juotiin Vantaanjoen vettä.
Lue lisää2009 Vesivuoto metroasemalla
Vesivuoto Rautatieaseman metrotunnelissa pysäyttää metroliikenteen. Metrotunnelista löytynyt reikä jää pitkään mysteeriksi.
Lue lisää2010-luku
2010 HSY:n perustaminen
Jo 1960-luvulla pohdittiin pääkaupunkiseudun erillisten vesilaitosten yhdistämistä. Paljon ehti vettä virrata Vantaassa ja Päijännetunnelissa, mutta toteutuihan se lopulta.
Lue lisää2012 Puhdasta vettä vuosikymmeniksi
Vanhankaupungin ja Pitkäkosken puhdistuslaitokset tuottavat koko pääkaupunkiseudun juomaveden. Molempia laitoksia on kunnostettu ajan saatossa varmistamaan riittävä ja laadukas vesijohtovesi seudun asukkaille.
Lue lisää2016 Dämmanin vedenpuhdistuslaitos palveli espoolaisia lähes 50 vuotta
Keväällä 2003 suurin osa Espoota siirtyi Päijänteen veden varaan, mutta osa espoolaisista sai edelleen vetensä Dämmanin kautta. Vuonna 2016 laitokselle jätettiin hyvästit.
Lue lisää2017 3300 kilometriä vesijohtoputkea
Pääkaupunkiseudun katujen alla on tuhansia kilometrejä vesiputkia eri materiaaleista, eri vuosisadoilta ja eri vuosikymmeniltä. Kun Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten vesilaitokset liittyivät kaikki HSY:n alle, laajeni vesijohtoverkoston pituus kerralla merkittävästi. Vuonna 2017 ylitettiin jo 3000 kilometriä.
Lue lisää2020-luku
2021 Huolia hulevesistä
Kun ilmastonmuutos etenee, hulevesien määrä todennäköisesti kasvaa. Se haastaa uudella tavalla jätevesien johtamista verkostossa ja puhdistusjärjestelmää.
Lue lisää2022 Pitkäjänteinen jätevedenpuhdistus on tuonut näkyviä tuloksia
Pääkaupunkiseudun jätevesien puhdistuksella on saavutettu merkittäviä tuloksia. Tulokset näkyvät pääkaupunkiseudun rantavesissä, järvissä ja puroissa – ja jokapäiväisessä elämässämme.
Lue lisää2024 Talousvesivalvonta on vesijohtoveden laaduntarkkailua
Helsingin kaupungin elintarviketurvallisuusyksikkö valvoo Helsingin juomaveden laatua ja vesilaitoksen varautumissuunnitelmaa.
Lue lisää2025 Työsuojelu lähtee asenteesta
Työturvallisuus on HSY:ssä jokaisen työntekijän asia: kaikki vastaavat työturvallisuudesta omalla asenteellaan ja käyttäytymisellään. Kiire ei saa vaikuttaa paineistetussakaan tilanteessa, turvallisuus on varmistettava ensin.
Lue lisää2026 Vesihistoriikin lähteet
Helsingin, Vantaan, Espoon ja Kauniaisten vesihuollosta on kirjoitettu monta kattavaa ja erinomaista teosta, jotka ovat toimineet historiikin lähteinä.
Lue lisää